torstai 10. huhtikuuta 2008

Pientä puhetta Jumalasta

Miten Jumalasta pitäisi puhua? Minkälaista on oikeanlainen hengellinen kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin ei ole oikeita vastauksia, mutta kirkon sisällä tuntuu olevan hämmästyttävän luutunut ja yksisilmäinen käsitys, miten pyhistä asioista saa puhua. Rohkeamman ilmaisun ihmiset saavat kynsillensä helposti, jos vuosisataisista sanamuodoista poiketaan.

Olen usein hämmästellyt jumalanpalveluksen kielenkäyttöä. Jumalanpalveluksen tarkoituksena on vuoropuhelu ihmisen ja Jumalan välillä. Silti messussa käytettävät sanat eivät oikeasti kuulu kenenkään ihmisen sanavarastoon arkielämässä (tuskin Jumalankaan!). Vaikka moni jumalanpalveluksen rukous onkin kaunista ja ikiaikaista kieltä, jos sitä ei selitetä, jää sen merkitys ohueksi. Esimerkkinä tästä voisin mainita vaikkapa ehtoollisrukouksen. Aika harva tavallinen kirkossakävijä tajuaa, mitä teologisia hienouksia ”Hänen kauttaan, Hänen kanssaan ja Hänessä” pitää sisällään.

Jumalanpalvelus vaatii todellista kielenhuoltoa. Remontti on paikallaan, mikäli päiväjumalanpalvelus halutaan pelastaa. Jumalan kansan juhlasta on tullut muutaman kymmenen seurakunta-aktiivin kokoontumisajot, mutta uusia kasvoja nykymenolla ei tavoiteta.

Jumalanpalveluksen kielenkäytön uudistuksen jarruna ovat seurakunnan papit. On paljon turvallisempaa ladella vuodesta toiseen samoja liturgisia kaavoja, kuin miettiä kieli ihmisten suuhun ja ymmärrykseen sopivaksi.

Uskon, että monen pastorin henkisen jarruna on rohkeuden puute. Persoonallista tapaa elää jumalanpalvelus todeksi on vähän, ja epäonnistumisen pelko nielee loputkin rohkeuden rippeet. Miten raikkaalta kuulostaisikaan papin puhe, jos vaikkapa ehtoollista edeltävä rukous olisi kirjoitettu omin sanoin. Kerrankin kirkkokansa kuulisi, mikä Jeesuksen ylösnousemuksessa on papin mielestä keskeisintä!

Uskonpuhdistuksen lähtökohtana oli jumalanpalveluksen muuttaminen kansankieliseksi. Latinankielinen messu käännettiin kunkin kansan omalle kielelle. Nyt on Suomen kirkossa uuden ”käännöksen” aika. Kaanaankielestä nykysuomeksi. Siinä voisi olla seuraavan jumalanpalvelusuudistuksen otsikko.

Ei kommentteja: