perjantai 14. maaliskuuta 2008

Onnea!

Demarit ovat Tommy Tabermannin johdolla päättäneet tehdä suomalaisista onnellisia. Ei vain leivästä – kohti henkistä hyvinvointia – asiakirjalla käydään yksinäisyyttä ja alakuloa vastaan rakkauden aseilla. Ja mikäs siinä on taistellessa, kun itse rakkauden arkkienkeli Tommy vetää taivaallisia vankkureita.

SDP:n Onni-työryhmän mietintö olisi helppo ampua turhana haihatteluna alas jo johdannon perusteella, sillä niin köykäisesti moni teesi on perusteltu. Silti en jotenkin voi olla ihailematta täysin uudenlaista kielenkäyttöä politiikassa. Muistiossa puhutaan uudesta aikapolitiikasta, joka vaikuttaa niin työlainsäädäntöön kuin koulutuspolitiikkaan. Onni-työryhmä ehdottaa mm. Yhteisöllisyyspäivää, jolloin voisi kerran vuodessa työaikana pitää seuraa yksinäiselle tai esitellä kotiseutua maahanmuutajalle. Kouluihin tulisi lisäksi saada huomattavasti enemmän sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja käsitteleviä oppitunteja. Koululiikunnan numerosta olisi myös luovuttava.

Mielenkiintoisin työryhmän ehdotus liittyy työssä jaksamisen parantamiseen. Onni-ryhmä esittelee ajatuksen hiljaisesta huoneesta, joka tulisi rakentaa yli 30 hengen työyhteisöihin. Rankan työpäivän keskellä tulisi työyhteisössä olla latautumisen paikka, jossa voisi rauhassa hiljentyä kiivaan työrytmin keskellä.

Kun demareiden Onni-raporttia lukee, tulee kerrankin sellainen olo, että kirkko on työyhteisönä aikaansa edellä. Joka seurakunnassa on oma hiljainen huone tai jopa ihan kokonainen kirkko, joka on tarkoitettu myös työntekijöiden virkistäytymiseen. Harva vaan tätäkään mahdollisuutta työtekijöistä osaa käyttää.

Kirkolla ja SDP:llä voisi lisäksi olla tässä hyvä yhteistyön paikka. Jos työpaikolle on hankala rakentaa hiljaisia huoneita, voisi kirkot päivin olla auki hiljentymistä ja latautumista varten. Ja kun lähes joka kylältä Suomesta kirkko löytyy, ei kukaan jäisi ilman päivittäistä hiljentymishetkeä vaille. Silloin ihmisillä olisi mahdollisuus edes hieman onnellisempaan elämään.

Ei kommentteja: